Ruokinnan aloitus

ALOITUS / RUOKINNAN MUUTOS – PENTU JA AIKUINEN

 

Aikuisen ja pennun kohdalla voi toimia aika lailla samalta pohjalta, kun uutta ruokavaliota aloitellaan; ensimmäiseksi ruoaksi parhaita ovat ihan perusjauheliha ja/tai naudanmaha. Possun jauheliha on pennulle erityisen hyvää aloitukseen. Naudanmaha edesauttaa ruoansulatusta, joten se on erinomainen aines tällaisessa(kin) tilanteessa. Jos pentu on saanut kasvattajan luona jotain tiettyä jauhelihaa, niin muuta sitä voi antaa ensin uudessakin kodissa. Jotkut pitävät vuorokauden paaston ennen ruokintamuutosta – tämän voi toteuttaa aikuisen kanssa mutta ei pennun, pentua ei ole syytä pitää syömättä niin kauaa. Paasto ei kuitenkaan ole välttämätön – kun aloitetaan siitä jauhelihasta eikä aleta heti antamaan lihaisia luita, koska niiden sulatus (jauhettuinakin) voi olla tottumattomalle elimistölle hyvin hankalaa, eritoten pennulle.

On aivan ok jos ruokintamuutoksen tekee hyvin rauhassa ja siihen menee vaikka kuukaudenkin päivät tai kauemminkin. Erityisesti pennulle on hyvä antaa aikaa totutella uusin aineksiin, jotta sen suolisto ja ruoansulatus kykenee käsittelemään kaikki uudet aineet ongelmitta.

Suosittelen ruokintamuutokseen / aloitukseen yleensä aina  jotain maitohappo-valmistetta, mikä auttaa vatsaa ja suolistoa tottumaan uuteen ruokavalioon. Yksi hyvä valmiste on Molkosan, mutta toki muutkin käy.

Eli ensin jauhelihaa/mahaa (pikkupennuille possunjauheliha on erityisen hyvää) – tämän jälkeen kun kaikki sujuu hyvin, voidaan antaa eri eläinten jauhelihoja ja sitten myös jauhettuja lihaluita, esim. jauhettuja broilerin siipiä/kauloja. Kun sitten homma luistaa ja kaikki kunnossa (koira voi hyvin, kakka kunnossa) niin ruokintaa voidaan sen mukaan monipuolistaa. Jos totutus sujuu aikuisella muutamissa päivissä, lisäravinteilla ei ole ihan niin suurta merkitystä, mutta noin yleisesti olisi hyvä lisätä ruokaan mm. jotain kalsiumlisää, esim. jauhetut munankuoret on hyvä luonnollinen lisä. Hätiköinti ei kuitenkaan ole hyvä asia – se voi aiheuttaa lähinnä ruoansulatusongelmia ja ripulia mikä taas hetkellisesti pysäyttää uuteen ruokavalioon totuttelun.

Eli: possun jauheliha /naudanmaha —- höyrytetyt kasvikset/kasvissoseet (yksinkertaista alkuun) —- muut jauhelihat —- jauhetut lihaisat luut…

Naudanmahaa voi ja kannattaakin antaa alussa reilummin erityisesti aikuiselle – alkuun vaikka joka päivä/joka toinen päivä… kun tilanne on ok ja ruokavaliota saatu monipuolistettua niin määrän voi vähentää ”normaaliksi”. Pennulle on hyvä antaa possunjauhelihaa ja kaverina sitten
sitä naudanmahaa.

Ruokamääristä: Pennuille yleinen suositus aloitusmääräksi on n. 8-10% luovutusiän painosta per päivä, aikuisten suositus pyörii siinä 2-3% paikkeilla – tähän vaikuttaa kyllä kovasti koiran koko, sillä pienet koirat syövät prosentuaalisesti isoja enemmän; esimerkiksi pikkukoira voi
syödä vaikkapa 5-7% painostaan kun taas jätit vain 1-2% painostaan.

Pentujen ravintoaineiden tarve on huomattavasti suurempi kuin aikuisen koiran mutta se myös syö suhteessa kokoonsa paljon enemmän kuin aikuinen, eli suuremmilla ruokamäärillä se saa myös suhteessa enemmän ravintoaineita. Esim. oma rhodesiankoira urokseni söi n. nelikuisena saman verran kuin se syö nyt (n. 1000g/pv) aikuisena. Korkeimmillaan sen ruokamäärä pyöri jossain 1800g:n paikkeilla, mutta laski siitä pikkuhiljaa kilon korville missä se pyörii edelleen. Itse seurasin kokoajan Hugon kasvua ja koon muuttumista -> ruokamäärää kasvatettiin pikkuhiljaa aina siihen saakka kun huomasin että se alkaakin ennemminkin pulskistumaan –
silloin vähennettiin taas tasaisesti ruokamäärää kunnes se pysähty nykyiseen määrään.

Eri lihaluut sisältävät eri määriä kalsiumia, eli tämänkin takia vaihtelevuus on hyväksi. Esim. broilerin kauloissa on lihaluista vähiten kalsiumia, br, selkärangoissa ja siivissä suunnilleen saman verran. Possun rintarustot ovat myös mainio kalsiumin lähde ja possun selkärangassa ja naudan rustoluissa taas on todella reilusti kalkkia. Jos syöttää koiralleen vaihdellen esim.
broilerin eri osia, kalkkunan kauloja, possun rintarustoja ja muita mahdollisia possun rustoluita, naudan rustoluita, on kokonaisuus jo erinomainen. Jotkut naudan rustoluut ovat todella kovia ja lihattomia, eli kannattaa yrittää valita aina ne lihaisimmat vaihtoehdot. Pelkän ruston ja
luun syöttäminen ei ole suositeltavaa mahdollisen ummetuksen takia. Jos syöttää lihattomia rustoluita on erillinen lihalisä tarpeen. Poron, hirven ja hevosen luut ovat usein hyvin vähä-lihaisia ja tarvitsevat lähes välttämättä lihalisää. Ne ovat kuitenkin myös aika kovia joten eivät sovi kaikille koirille.

Jokainen päättää itse minkälaisia lihaluumääriä koirilleen syöttää (joskin siinä pitää ilman muuta ottaa huomioon koiran sietokyky) – määräsuosituksia on todella monia erilaisia aina sinne 80%:iin asti. Kun ottaa huomioon saaliseläimen koostumuksen ja erityisesti sen miten saadaan
koiralle paras ja tasapainoisin ruokavalio, yli 60% lihaluumäärä ei liene tarpeellinen vaan monet koirat pärjää parhaiten kun lihaluiden määrä vaihtelee siinä 20-650% välillä.

Lihaluiden määrät vaihtelee yleensä hyvin paljon koirayksilön mukaan. On hyvin yleistä, että luumäärä muuttuu koiran vanhetessa: pentu ja nuori aikuinen koira syövät yleensä reilusti lihaisia luita kun taas vanhemmiten lihaluumääriä joudutaan monesti pienentämään, kun vanha koira ei kykene enää sulattamaan suuria luumääriä. Tämä on aivan normaalia, ja lihaluumäärät pitää senkin takia katsoa tarkkaan sen oman koiran mukaan, myös ikä huomioon ottaen.

Jos lihaluumäärät jää kalsiumtarvetta alhaisemmaksi, on kalkin saanti turvattava muilla keinoin – lisäämällä liharuokiin kananmunankuorijauhetta ja/tai jotain kalkkivalmistetta. Yksi teelusikallinen kananmunankuorijauhetta sisältää n. 1700-1800mg kalsiumia, ja esim.
Kalkki-Rekussa ja Kennelrehun kalkkivalmisteessa on kalsiumia n. 360mg/1g. On siis hyvä laskea oman koiran kalsiumin tarve ja ainakin sinnepäin myös se, kuinka paljon se saa sitä päivässä lihaluista.

Tavoitteena siis monipuolinen ruokavalio, joka pitää sisällään vaihtelevasti eri eläinten lihoja, sisäelimiä, kaloja ja lihaisia luita, sekä pienemmissä määrin kasviksia, vihanneksia, hedelmiä, marjoja ja siemenpuuroja. Toki tämä on hyvin yksilöllistä, minkälainen ruokavalio millekin koiralle sopii. Samoin lisät valitaan kunkin koiran tarpeen mukaan.