Usein kysyttyä

Usein kysyttyä löytökoirista ja niiden käyttäytymisestä

Kun ollaan hankkimassa koiraa, varsinkin ensimmäistä rescue-koiraa, on erittäin luonnollista, että herää kaikenlaisia kysymyksiä terveyteen, ruokintaan ja ennen kaikkea käyttäytymiseen liittyen. Moni asia mietityttää tulevaa koiraperhettä ja mielestämme se osoittaa suurta vastuuntuntoa, jos perheessä yritetään ottaa selvää asioista ja varautua kaikkeen mahdolliseen ja mahdottomaankin. Kun perustukset ovat tukevat ja toimintasuunnitelma hanskassa, itse rakentaminen voidaan aloittaa!

Erityisesti suurin kysymysryhmä koskee koirien käyttäytymistä, luonnetta ja terveyttä. Meidän voi olla hankalaa ellei täysin mahdotonta ymmärtää Espanjan koiratilannetta, syitä koirien hylkäämisten suureen määrään tai sitä, millaisia koiria tarhoilla on. Siksipä lienee syytä hieman valottaa näitä asioita.

Koirien hylkääminen Espanjassa – syyt, tavat ja tarhat

Suomessa suuri ongelma on esineellistetty ja alennettu kissa. Kesäkissoja päätyy löytöeläinkoteihin paljon joka vuosi. Suomessa ei kuitenkaan ole koskaan ollut koirienhylkäämiskulttuuria, jossa koiraa pidetään esineenä, jonka voi hylätä kadulle tai koiratarhalle esimerkiksi, kun koira ei olekaan heti tullessaan sisäsiisti tai tuhoaa paikkoja, perhe muuttaa koiravastaiseen asuntoon, perheeseen syntyy vauva, koira kasvaakin arvioitua isommaksi, koiran väri riitelee verhojen kanssa (kyllä, tämä on tositapaus!) tai perhe lähtee lomamatkalle. Syitä ja selityksiä perheenjäsenen hylkäämiseen löytyy yhtä monia kuin hylättyjä koiria. Koirien helppoa hylkäystä saattaa selittää osaltaan sekin, että Espanjassa koiran voi ostaa halvalla eläinkaupasta. Myös pentutehtailu rehottaa. Koirista on tullut kulutustavaraa.

Oma lukunsa ovat metsästykseen käytettävät kauniit ja uskolliset galgot ja podencot, joita pidetään usein puulaatikoissa tai lyhyissä ketjuissa koko niiden elämän ajan. Kun niistä ei ole enää jostain syystä hyötyä metsästäjälle, niitä ammutaan, hirtetään, poltetaan, heitetään liikkuvasta autosta moottoritielle, potkitaan tai hakataan kuoliaiksi tai näännytetään nälkään. Vähänkin hyödyttömien tai vanhojen eläinten kiduttaminen on Espanjassa erittäin yleistä. Jos Googlen kuvahakuun laittaa hakusanaksi galgo, voi itse todeta, mitä koirille Espanjassa tehdään.

Vaikka Espanjassa ollaan eläinten kohtelussa edelleen hyvin barbaarisella tasolla monin paikoin, maa on onnistunut siivoamaan julkisivuaan kulkukoirista ottamalla niitä kiinni vuosien ajan ja toimittamalla niitä kuntien ylläpitämille keskitysleirejä muistuttaville tappotarhoille. Niinpä tavallinen turisti ei nykyään välttämättä esimerkiksi Aurinkorannikolla näe yhtäkään kulkukoiraa. Koirien nopea toimitus tarhoille on johtanut siihen, että varsinaisia kadulla koko elämänsä eläneitä katukoiria ei Espanjassa enää juurikaan ole. Nyt valtaosa kaduilta löytyvistä, hylätyistä koirista on heitetty ulos suoraan perheistä esimerkiksi jollakin edellä mainitulla verukkeella.

Espanjassa toimii myös pieni joukko hyviä, yksityisiä koiratarhoja, jotka toimivat lahjoitusvaroin. Monet näistä tarhoista hakevat koiria tappotarhoilta sen lisäksi että koiria hylätään niiden porteille suoraan. Yksityisillä tarhoilla koirat hoidetaan kuntoon ja niille yritetään etsiä uusia koteja yhteistyössä useiden eurooppalaisten hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa. Espanjan Katukoirat Ry tekee yhteistyötä mm. Triple A:n, Podenco Friendsien ja Los Barrioksen kanssa. Kaikki yhteistyökumppanimme ovat asiallisia ja luotettavia.

 

 

Koiratarha – elämän muutos

Kun koira tulee hylätyksi ja se joutuu tarhalle, se kokee järkyttävän elämänmuutoksen. Sen ympärillä on kymmenittäin tai sadoittain vieraita koiria, hakkua ja melua, outoja ihmisiä, tilan ahtautta, ei mahdollisuuksia kävelylenkkeihin tai monesti edes tarpeiden tekemiseen ulos. Tämän epänormaalin ympäristön vuoksi koira saattaa tarhalla käyttäytyä täysin luonteensa vastaisesti. Tarhojen työntekijät havainnoivat koiria ja yhdistyksen edustajia käy Espanjassa säännöllisesti tapaamassa koiria ja tutustumassa niihin. Näiden havaintojen perusteella koiran perusluonteesta saadaan alustava käsitys mutta yllätyksiä voi tulla. Seuraavassa listaamme yleisimpiä koiranottajien kysymyksiä selityksineen.

Onko koira terve?

Kerromme koirista adoptoijille kaiken sen tiedon, joka yhdistyksellä on saatavilla. Tarhoilla eläinlääkärit tutkivat koiria mahdollisuuksiensa mukaan ja koirat tarkistetaan aina ennen lähtöä Suomeen. Terveydentilasta emme voi kuitenkaan koskaan luvata täysin varmasti mitään, koska kyseessä olevien löytökoirien taustoista ei useinkaan ole saatavissa tietoa. Toisinaan esimerkiksi jokin vanha vamma paljastuu vasta uudessa kotimaassa. Huomioithan, että esimerkiksi koiran hampaat vaativat usein eläinlääkärin toimenpiteitä Suomessa. Tarhalla ei ole mahdollisuuksia teettää koirille hammashoitoja ja hampaat saattavat olla huonossa kunnossa nuorellakin koiralla. Lisäksi ennen koiran lentoa teetetyt veritestit eivät ole 100-prosenttisen varmoja. Joissain sairauksissa vasta-aineet saattavat nousta hitaasti ja näin vasta-aineita mittaavat veritestit eivät välttämättä kerro lopullista totuutta koiran terveydentilasta. Täältä löytyy lisää tietoa koirien mahdollisista sairauksista. Yhdistys ei vastaa mahdollisista piilossa olevista vaivoista, sairauksista tai vammoista, joita tarhojen eläinlääkäritarkastuksissa ei ole havaittu. Jokaisen koirasta kiinnostuneen on syytä harkita adoptiota huolellisesti. Lisäksi adoptoijien on syytä varautua mahdollisiin yllättäviinkin eläinlääkärikuluihin, joita voi koiran kanssa tulla eteen.

Onko koira sisäsiisti?

Monet tarhojen koirat on hylätty suoraan kodeista. Joskus niiden omistajat tuovat ne henkilökohtaisesti ja kertovat, millaisia ne ovat olleet kotona. Joidenkin koirien mukana saadaan siten tieto, että ne ovat olleet sisäsiistejä. Tarhaoloissa koirat elävät betonipohjaisissa häkeissä. Niillä ei usein ole mitään mahdollisuutta tehdä tarpeitaan muualle kuin häkkiin. Koiran sisäsiisteyttä ei siis voi tarhoilla valitettavasti tarkastaa.

Koirat ovat kuitenkin luonnostaan siistejä eläimiä, eivätkä halua tehdä tarpeitaan esimerkiksi omaan koriinsa. Niinpä monet koirat, kotioloihin päästyään, osoittautuvat joko täysin sisäsiisteiksi tai ainakin auttavasti sisäsiisteiksi. Kaikkien koirien kohdalla on kuitenkin ehdottomasti syytä varautua siihen, että koira EI ole sisäsiisti. Matot kannattaa rullata pois ja sanomalehdet laittaa lattialle kaiken varalta.

Tarhaoloissa olevilla koirilla voi joskus havaita sisäsiisteyteen viittaavaa käytöstä: kun muutamia koiria ottaa erilleen omasta häkistään isompaan jaloitteluhäkkiin, osa koirista käy välittömästi tarpeilleen samaan tapaan kuin päästessään ulos.

Haukkuuko koira?

Koiratarhoilla koirien haukunta on lähes taukoamatonta. Kun yksi kuulee rasahduksen ja alkaa haukkua, muut yhtyvät siihen. Koirilla on erittäin vähän mahdollisuuksia ihmiskontaktiin, jos vertaa normaalitilanteeseen kotona. Niinpä koirat haukkuvat tarhoilla kiinnittääkseen ohikulkijoiden huomion tai saadakseen makupalan. Ne voivat myös haukkua tylsistymistään. Suuren koiralauman jatkuva haukku on hermostuttavaa ja ahdistavaa. Koirat reagoivat tähän melustressiin kukin tavallaan. Joku saattaa räksyttää taukoamatta kiukkuisena ja joku toinen olla hiiren hiljaa nurkassa ahdistuneena.

Tarhalla haukkuva koira ei välttämättä hauku kotona rauhallisissa oloissa ollenkaan. Tarhalla hiljainen ja ahdistunut koira muuttuu kotona usein reippaammaksi.

Sitä, haukkuuko koira kotona, on tarhalla mahdotonta arvioida. Kun päättää ottaa koiran, ihan minkä tahansa, mistä tahansa, on uuden omistajan syytä varautua siihen, että koira saattaa haukkua. Edes haukkumattomiksi mainitut basenji tai whippet eivät ole 100% äänettömiä olentoja.

Koira voi haukkua ollessaan peloissaan, innoissaan, tervehtiessään, puolustaessaan kotiaan tai ihmisiään, ollessaan turhautunut, komentaessaan toista koiraa tai ihmistä, halutessaan jotain jne. Jotkut koirat käyttävät ääntään kommunikoinnissa enemmän kuin toiset. Jos koiralla esiintyy kotona joissain tilanteissa häiritsevää haukkumista, on syy yritettävä selvittää. Sitten tilanteeseen voidaan puuttua harjoituksilla ja koulutuksella.

Koiran kuvauksessa lukee, että se on arka tai ujo. Pitääkö huolestua?

Jotkut koirat ahdistuvat tarhalla olosta valtavasti. Ne saattavat mennä aivan lukkoon ja kieltäytyä syömästä, ihmiskontakteista tai muiden koirien lähestymisyrityksistä. Aralla koiralla saattaa olla edellisen elämänsä ihmisistä ikäviä kokemuksia. Se on saatettu paiskata autosta moottoritielle, sitä on saatettu potkia ja jahdata. Se on voinut kokea pelkoa ja uhkaa ihmisten taholta. Kun arkaa koiraa arvioidaan, yritetään samalla havainnoida onko se arka mutta kuitenkin utelias, arka ja alistuva tai arka ja vihamielinen. Koira, joka on arka mutta utelias, eli toisin sanoen ujo, on yleensä kotona aika helppo saada rohkaistumaan. Samoin arka ja alistuva. Arkoja ja vihamielisiä koiria yhdistys ei tuo Suomeen lainkaan.

Monesti tarhalla ahdistuvat koirat yritetään saada kotihoitoon. Tietynlaiset herkät koirat eivät kerta kaikkiaan kestä tarhalla oloa ja voivat mennä siellä peruuttamattomasti sekaisin tai menehtyä masennukseen.

Onko koiralla traumoja? Pelkääkö se esimerkiksi lapsia, miehiä tai muita koiria?

Hylättyjen, kadulta löytyneiden koirien taustoista ei tiedetä yleensä yhtään mitään. Niillä voi olla takanaan hyvää, harmonista perhe-elämää tai pakokauhun, nälän ja kivun täyttämä selviytymistaistelu. Tarhoilla pystytään koirien pelkoja havainnoimaan vain erittäin rajallisesti, jos ne eivät ole selvästi pinnalla. Jotkut tarhalla aikuisia ihmisiä kohtaan mukavasti käyttäytyvät koirat voivat pelätä lapsia. Lapsiin suhtautumista on tarhalla vaikeata testata. Miehien hakkaama koira voi sietää tarhalla miespuolista työntekijää, jos muutakaan ihmiskontaktia ei ole saatavilla. Kotona sen miespelko saattaa ottaa yllättäen vallan. Tarhalla pitempään ollut koira voi olla enkeli tuntemilleen ihmisille, mutta kotona se saattaakin pelätä vieraita. Jos muut koirat ovat kiusanneet koiraa tarhalla, se saattaa pelätä kotioloissa samalta näyttäviä koiria

Koiran pelot saattavat nousta pintaan aivan yhtäkkiä jonkin äänen, tilanteen, tai ihmisen tekemän eleen vuoksi. Kun koira on ensimmäisiä viikkoja ja kuukausia kotona, sen käytöstä tulee tarkkailla huolellisesti, jotta sen mahdollisista peloista ja kokemuksista saataisiin mahdollisimman paljon tietoa.

Eräskin koira pelkäsi aluksi kovasti miehiä ja sai kauhukohtauksen, kun miehellä oli luuta kädessään. Koiraa on ehkä jahdattu luudalla ja tekijä on ollut mies. Sama koira pelkäsi todella paljon myös isoja, liikkuvia autoja. Se on varmasti joutunut väistelemään niitä katuelämänsä aikana. Jotkut koirat pelkäävät hissiä, portaita tai televisiota. Joillekin rapusta kuuluvat äänet aiheuttavat hermostumista ja pelkoa. Näihin asioihin koira kuitenkin tottuu yleensä varsin nopeasti, kun omistaja muistaa olla tekemättä numeroa pelottavista asioista. Koiraa ei missään nimessä saa taputella ja rauhoitella pelottavissa tilanteissa, koska tällainen rauhoittelu lisää koiran ahdistusta.

Osaako koira kulkea hihnassa? Onko se remmirähjä?

Hihnakäytöstä voi olla vaikea testata. Tarhoilla on sadoittain koiria ja työntekijöitä yleensä vain muutama. Triplen koiratarhalla koirat pääsevät lenkille kerran viikossa, kun vapaaehtoiset saapuvat lauantaisin lenkittämään niitä. Kun yhdistyksen edustaja on tarhalla, hänellä on mahdollisuus viedä koiria kävelylle. Silloin hihnakäytöksestä saa jotain osviittaa. Remmirähjäämisestä on kuitenkin vaikea saada tietoa. Lisäksi monet koirat pursuavat energiaa päiväkausien häkissä seisomisen jälkeen ja hihnassa niillä on ainakin aluksi sen vuoksi neliveto päällä.

 

 

Puolustaako koira ruokaansa, luitaan tai lelujaan?

Koirat ruokitaan tarhoilla ruoka-automaateista tai suurista kupeista. Kun häkissä on monta koiraa, sinne ei voi heittää leluja tai luita, koska se aiheuttaisi todennäköisesti vakavan tappelun. Koiratarhalla koirat joutuvat kilpailemaan kaikesta keskenään. Niillä ei ole mitään omaa; ei omaa petiä, ei omia leluja, ei puruluita, ei omaa rauhaa, eikä omaa ihmistä. Jotkut koirat ahdistuvat tästä valtavasti.

Kun koira pääsee kotiin, se saattaa aluksi puolustaa ruokaansa tai lelujaan. Sillä on viimeinkin jotain omaa ja koiratarhan trauma takaraivossa, joten ei ihme, jos se takertuu vimmalla edes johonkin. Aluksi ruokailu onkin viisainta rauhoittaa, että koiralle tulee selväksi, ettei sen ruokia olla anastamassa. Jos koira vaikuttaa takertuvan esimerkiksi luihin tai leluihin ja puolustavan niitä, voi olla viisasta olla antamatta luita tai leluja aluksi ollenkaan. Jos ruoka-aggressio ei kotiutumisen myötä hellitä, kannattaa ottaa yhteyttä koirakouluttajaan.

Koira saattaa myös ahmia ruokansa ja vaikuttaa koko ajan nälkäiseltä. Tämä on yleistä varsinkin, jos koira on laiha ja joutunut näkemään nälkää. Koiran riittävä ravinnon saanti on turvattava, mutta sen ruokkiminen on osattava myös lopettaa. Koiraa ei ole hyvä ylen syöttää. Koiran jatkuvaa, kerjäävää katsetta on pystyttävä vastustamaan.

Koira saattaa myös säikkyä ruokakupilla ja paeta, jos sitä lähestyy. Näissä tilanteissa kannattaa tarjota koiralle ruoka ja istua lähistöllä rauhassa paikallaan. Koira oppii vähitellen, että se saa syödä ruokansa rauhassa kenenkään paikallaolijan uhkaamatta sitä.

Tuleeko koira kissojen kanssa toimeen?

Joskus koirasta saadaan tietoa enemmän, jos omistaja on hylännyt sen tarhalle ja kertonut koiran tulevan kissojen kanssa toimeen. Triplen tarhalla on myös hylättyjä kissoja, joiden kanssa koiraa voidaan testata. Tämä testaaminen ei kuitenkaan kerro lopullista totuutta siitä, miten koira kotona käyttäytyy kissojen kanssa. Kissatestauksessa yleensä parhaaseen lopputulokseen päästään silloin, jos koira hiukan pelkää kissoja. Innokkuus kissojen lähistöllä on aina huono merkki. Varminta olisikin, jos kissaperhe etsisi mahdollista koiraa jo Suomessa olevista koirista. Yhdistyksellä on muutamia kotihoitopaikkoja, joissa on kissoja ja näin saadaan luotettavampaa tietoa käytöksestä.

Minkä luonteinen koira pohjimmiltaan on?

Koiran varsinaista luonnetta on tarhalla vaikea ennustaa, koska monet koirat muuttuvat paljon kotioloissa. Tarhalla yhdistyksen edustaja tarkkailee etenkin sitä, miten koira suhtautuu toisiin koiriin ja ihmisiin sekä sitä, miten se käyttäytyy hihnalenkillä. Monet kysymykset jäävät kuitenkin vaille vastausta. Tarhojen työntekijät ovat kokeneita koirien arvioijia. He laativat koirista ensimmäiset kuvaukset. Useimmat koirat ovat kilttejä ja ihmisrakkaita, vaikka olisivat joutuneet kokemaan kovia. Espanjan Katukoirat ry haluaa välttää lemmikeiksi sopimattomien koirien tuonnin ja yhdistää oikean perheen oikean koiran kanssa. Siksi koirien arviointiin paikan päällä käytetään mahdollisimman paljon aikaa. Koiria viedään kävelyille ja niihin yritetään tutustua niin hyvin kuin se tarhaoloissa vaan on mahdollista.

Mitä, jos koiran kanssa syntyy ongelmia?

Jos koiran kanssa ilmaantuu ongelmia, ole ensin yhteydessä yhdistykseen. Annamme eri tilanteisiin ensiapua. Meillä on kokemusta lukuisista Suomeen tulleista löytökoirista ja vastaan on tullut monenlaisia haastavia tilanteita. Yhdistys neuvoo sinua tarvittaessa eteenpäin ammattilaisen luokse. Yleisimmin vastaantuleva haaste on koiran yksinoleminen. Koiran kanssa kannattaakin alusta asti olla johdonmukainen. Koiran mahdollisesti jatkuvaa huomion kerjäämistä pitää pystyä vastustamaan, koska jatkuva huomioiminen saattaa helposti johtaa eroahdistukseen. Ole itse se, joka aloittaa ja lopettaa koiran huomioimisen! Lisäksi koiran saapuessa kannattaa mahdollisimman nopeasti palata normaaliin elämänrytmiin. Emme suosittele pitkien lomien järjestämistä samaan aikaan, kun uusi koira tulee kotiin.

Yhdistys ei pysty antamaan takuita koiran käytöksestä kotioloissa, koska koirien käytös monesti muuttuu kotona. Sen vuoksi on hyvä harkita tarkasti adoptiota ja mahdollisiin ongelmatilanteisiin kannattaa myös varautua.

Lue adoption edellytyksistä täältä.

Toimintaohjeet löydät täältä.